TIEDOTE 21.2.2017

Tänä vuonna tullaan päättämään kymmenien miljoonien eläinten elämästä, kun 20 vuotta vanha eläinsuojelulaki kirjoitetaan uuteen muotoon.

Lakia on valmisteltu jo pitkään ja hallitus on ehtinyt vaihtua lain valmistelun aikana. Eläinsuojelujärjestöt ovat huolestuneina seuranneet uuden hallituksen linjauksia, joissa talous kävelee usein muiden arvojen ylitse. Hallitusohjelmassa on esimerkiksi kirjaus, jonka mukaan eläintuottajille ei saa määrätä velvoitteita, jotka aiheuttavat lisäkustannuksia.

– Hallituksen henki on vaikuttanut siltä, että se pääministeripuolue keskustan johdolla laittaa kaikin voimin kapuloita rattaisiin eläinsuojelulain ja muiden eläinten hyvinvointisäädösten kehittämiselle. Meidän eläinsuojelijoiden pelkona on, että hallitus lopulta kävelee myös eläinsuojelulain ohjausryhmän näkemysten yli, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut lain valmistelun avuksi ohjausryhmän, johon kuuluu jäseniä muun muassa ministeriöistä ja eläintuottajien etujärjestöistä. Myös SEYllä on edustaja ryhmässä.

Nykyisen hallituksen alkutaipaleella muun muassa eläinsuojeluasiamiehen virka lakkautettiin, vaikka se oli perustettu vasta edeltäneellä hallituskaudella. Hallitusohjelman kirjauksiin vedoten maa- ja metsätalousministeriö keskeytti myös turkisasetuksen valmistelun.

Laki koskee yli 60 miljoonaa eläinyksilöä vuodessa

Uusi eläinsuojelulaki määrittelee pitkälle tulevaisuuteen sen, miten eläimiä saa Suomessa pitää.

– Uusi laki on aivan ratkaisevan tärkeä jokaisen Suomessa syntyvän eläinyksilön kannalta ainakin seuraavan 20 vuoden ajan. Laki määrittelee pitkälti eläimen koko elämän. Siitä riippuu, minkälaisia kokemuksia eläin elämänsä aikana saa: saako se esimerkiksi liikkua vai viettääkö se suurimman osan elämästään kiinni kytkettynä, aiheutetaanko sille kipua ja pääseekö se milloinkaan ulos, muistuttaa Pulli.

Kun verrataan nykytilannetta 20 vuoden takaiseen, tietoa eläinten tarpeista ja pitotavoista on valtavasti enemmän.

– Nykyinen laki on vanhentunut, eikä vastaa kansalaisten käsityksiä siitä, kuinka eläimiä tulisi kohdella. Myös monet asiantuntijat ja tutkijat ovat sitä mieltä, ettei eläinten hyvinvointi toteudu, vaikka lain minimivelvoitteita noudatettaisiin. Väitettä tukee tutkimustieto eläinten tarpeista ja kognitiivisista kyvyistä. Koko vuosia kestäneen lakivalmistelun ajan tavoitteenamme on ollut, että eläinsuojelulaki uusitaan kerralla kunnolliseksi, että uusi laki lähtee eläinten tarpeista ja nostaa eläintenpitonormimme modernille tasolle, sanoo Pulli.

Kuluttajien odotukset erityisesti tuotantoeläinten pito-olosuhteista ovat kasvaneet. Viime vuonna julkaistun Eurobarometrin mukaan noin 90 prosenttia suomalaisista haluaa tuotantoeläimille nykyistä parempaa lain suojaa.

– Erityisesti tuotantoeläimet ovat täysin alisteisessa, puolustuskyvyttömässä asemassa. Tuotantoeläinten hoidon massiivisista laiminlyönneistä myös uutisoidaan säännöllisesti. Nämä seikat yhdessä ovat suunnanneet kuluttajien ajatuksia tuotantoeläimiin ja odotuksiin niiden hyvinvoinnista. Ruoaksi ja materiaaliksi kasvatettavien eläinten hyvinvointi on koko yhteiskunnan asia, sanoo Pulli.

– Eläintuottajien kannattaisi ajatella, ketkä ovat heidän asiakkaitaan. Jos kuluttajat ovat aidosti kiinnostuneita siitä, miten ja minkälaisissa oloissa eläimiä kasvatetaan, niin heitä kannattaa varmasti kuunnella.

Lakiluonnos uudesta eläinsuojelulaista tulee näillä näkymin lausuntokierrokselle kevään 2017 aikana. Jos aikataulu pitää, lakiluonnos annetaan syksyllä eduskunnalle. Voimaan uusi laki tulee aikaisintaan vuoden 2018 alusta alkaen.

– Juuri nyt jokaisen eläinten oloista huolestuneen pitäisi olla valppaana ja tehdä voitavansa, jotta laista saadaan kunnollinen, muistuttaa Pulli.

Lisätietoa:

http://www.elaintenystava.fi/artikkelit/meilt%C3%A4/175-vesittaako-hallitus-hyvan-elainsuojelulain

SEYn eläinsuojelulain uudistukseen liittyvä sivusto: elainsuojelulaki.fi

SEYn päätavoitteet eläinsuojelulakiin:

1. Eläinten on saatava toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Liikkumista rajoittavat parsinavetat ja emakkohäkit on kiellettävä. Samasta syystä turkistarhaus on lakkautettava kokonaan.

2. Kivuliaat toimenpiteet ilman asianmukaista kivunlievitystä ja kivun hoitoa on kiellettävä. Näitä toimenpiteitä ovat nupoutus eli sarvenalkujen polttaminen vasikoilla ja kastrointi porsailla, lampailla ja poroilla.

3. Viranomaisille on määrättävä velvollisuus kieltää jalostus, joka aiheuttaa eläimille rakenteellisia tai muita terveysongelmia.

4. Eläintuotantotiloilla ja teurastamoilla on otettava käyttöön kansalaisille avoin, säännöllinen ja tehokas valvonta.

5. Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tulee säätää pakolliseksi.

6. Luonnonvaraisten eläinten käyttö sirkuksissa ja delfinaarioissa on kiellettävä.

Haastattelut:

Kati Pulli
Toiminnanjohtaja
050 371 2740
kati.pulli@sey.fi