Mikä on positiivilista?

Positiivilista listaa ne eläinlajit, joita sallitaan pidettävän tietyssä tarkoituksessa. Muut lajit jäisivät käyttötarkoituksen ulkopuolelle.

Tässä artikkelissa puhutaan seura- ja harrastuseläinten positiivilistasta, mutta SEYn tavoitteena on saada positiivilistat käyttöön myös muilla eläintenpidon osa-alueilla. Esimerkiksi tuotantotarkoituksiin tarhattavien eläinten pitoa säädellään Suomessa jo nyt positiivilistalla.

Onko SEYn tavoitteena kieltää kaikkien ns. eksoottisten eläinten pito?

SEY ei tavoittele kaikkien ns. eksoottisten eläinten pidon kieltoa. Niitä lajeja, joiden hyvinvointi voidaan realistisesti toteuttaa hyvällä tasolla seura- tai harrastuseläimenä, saisi tavoitteemme mukaan pitää edelleen.

Miksi SEY haluaa luoda positiivilistan?

SEYn toiminnan tavoitteena on edistää eläinten hyvinvointia.

Positiivilistan tavoitteena on ehkäistä ongelmia ennalta. Eläinten hyvinvointiongelmia syntyy tilanteessa, jossa ihmiset haluavat omistukseensa yhä uusien eläinlajien edustajia, joiden tarpeista ja hoidosta ei ole olemassa riittävästi tietoa. Eläinten hyvinvointiongelmia syntyy myös tilanteissa, joissa hankittavien eläinten hyvinvointia on olosuhteiden vaativuuden vuoksi tai muista syistä mahdotonta tai erittäin vaikeaa toteuttaa vankeudessa.

Kaikille seura- ja harrastuseläimiksi haluttaville eläinlajeille ei pystytä tarjoamaan olosuhteita, joissa eläimet pääsevät toteuttamaan lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan, joissa ne saavat oikeanlaista ravintoa ja jotka takaavat muutoin eläinten hyvinvoinnin. Kaikkien eläinlajien hyvinvoinnista ja käyttäytymisestä ei ole riittävästi tietoa, jotta asianmukaiset olosuhteet voitaisiin edes teoriassa taata.

Joihinkin eläinlajeihin liittyvää lääketieteellisen hoidon asiantuntemusta ei välttämättä löydy kohtuullisen etäisyyden päässä tai sitä ei ole tarjolla ollenkaan. Asiantuntevaa hoitoa ylipäänsä ei ole tarjolla kaikille eläinlajeille, sillä on olemassa suuri määrä lajeja, joista ei ole olemassa riittävästi eläinlääketieteellistä, ravitsemuksellista tai käyttäytymiseen liittyvää tietoa.

Positiivilista tulee muodostaa punnittuun tutkimustietoon ja asiantuntijanäkemyksiin perustuen ja tulee voida uuden tiedon karttuessa päivittää.

Mikä on negatiivilista?

Negatiivilista listaa lajit, joita ei sallita pidettävän.

Miksi SEY tavoittelee seura- ja harrastuseläinten positiivilistaa eikä negatiivilistaa?

Negatiivilista ei SEYn näkemyksen mukaan edistä eläinten hyvinvointia positiivilistan tavoin. Negatiivilistaa ei ole mahdollista laatia kattavaksi siten, että siinä otettaisiin huomioon kaikki maailman eläinlajit. Negatiivilista olisi aina käytäntöjä, lajiristeytyksiä ja muotilaji-ilmiöitä jäljessä. Lisäksi uusia eläinlajeja löydetään jatkuvasti, mikä tekee negatiivilistasta väistämättä jatkuvasti vanhentuneen ja jättää auki porsaanreikiä, jotka vaarantavat eläinten hyvinvoinnin.

Negatiivilista olisi positiivilistaa huomattavasti enemmän viranomaistyötä vaativa toimintamalli, mikäli sillä halutaan suojella eläimiä tarkoituksenmukaisesti. Tarkoituksenmukaisella tarkoitetaan tässä sitä, että harrastuskäyttöön soveltumattomia eläinlajeja ei oteta harrastuseläimiksi.

Mitkä lajit positiivilista kieltäisi?

SEYlle esitetään toistuvasti kysymyksiä siitä, mitkä lajit SEY haluaa jättää seura- ja harrastuseläimiä koskevan listan ulkopuolelle. SEYllä ei ole tällä hetkellä kantaa siihen, mitä yksittäisiä lajeja jatkossa tulisi sallia pidettäväksi tai kieltää.

Miten positiivilista muodostettaisiin?

SEY ehdottaa, että maa- ja metsätalousministeriö kokoaa asiantuntijaryhmän positiivilistan muodostamiseksi. Työryhmän tulisi käydä läpi ensisijaisesti Suomessa pidettävät ja pidettäväksi haluttavat lajit ja arvioida niiden soveltuvuus yksityisten ihmisten pidettäviksi lainsäädännössä määrättyjen kriteerien perusteella. Vastaavia selvityksiä on jo tehty muissa maissa, joten suuri osa tarvittavasta työstä on jo tehty ja tieto valmiina käytettäväksi.

Positiivilistalle tulee SEYn mielestä voida lisätä lajeja myös myöhemmin, mikäli lajien lisäämiselle on perusteita. Tällainen peruste voi olla esimerkiksi lisääntynyt tutkitun tiedon määrä kyseisen lajin tarpeista.

Mitä tapahtuisi eläimille, jotka eivät kuulu listalle?

Tällä hetkellä laillisesti pidetyt eläimet olisi SEYn mielestä voitava pitää nykyisessä kodissaan elämänsä loppuun saakka. Eläinten olemassaolosta olisi tehtävä ilmoitus viranomaisille. Näitä eläimiä ei kuitenkaan saisi myydä eteenpäin tai lisäännyttää.

Mitä kriteerejä listan määrittelemiseen pitäisi käyttää?

Listan keskeisimpänä kriteerinä tulee SEYn mielestä olla eläinten hyvinvointi eri näkökulmista. Listalle tulee kirjata vain sellaisia lajeja, joiden korkeatasoinen hyvinvointi on realistista toteuttaa yksityisen ihmisen hoidossa Suomen olosuhteissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että eläimen olosuhde- ja käyttäytymistarpeista, ruokinnasta ja terveydenhoidosta on olemassa riittävästi tietoa ja että eläimelle on saatavissa tarvittaessa eläinlääkärin hoitoa. Tämä edellyttää sitä, että lajista on olemassa myös riittävästi eläinlääketieteellistä tietoa. Myös sopeutumista ihmisen läheisyyteen tulee tarkastella, kun kyseessä on laji, joka ei ole domestikoitunut eli lajina kesyyntynyt.

Eläinyksilön hyvinvoinnin lisäksi olisi hyvä tarkastella myös riskejä, joita eläimen lemmikiksi ottaminen aiheuttaa ihmisille, muille eläimille ja ympäristölle, mikäli laji leviää luonnonvaraiseksi. Vaikka moni seuraeläimenä pidettävä eläin on jo vankeudessa kasvatettu, liittyy kansainväliseen eläinkauppaan usein esimerkiksi luonnosta pyydystämistä. Luonnosta pyydystäminen vahingoittaa usein suuria määriä eläimiä. Eläimiä loukkaantuu ja kuolee pyydystämisen, kuljettamisen ja varastoinnin aikana. Lisäksi luonnonvaraisten eläinten elinympäristöä tuhotaan pyydystämisen vuoksi.

Kriteerien muodostamisesta ja eri kriteerien painoarvosta on tärkeää käydä yhteiskunnallista keskustelua.

Mitä hyötyä positiivilistasta olisi?

Positiivilista vähentäisi seura- ja harrastuseläimiksi soveltumattomien eläinten hankkimista. Harrastuseläimiksi sopimattomia lajeja ei voisi myydä esimerkiksi eläinkaupoissa tai lehtien palstoilla. Lisäksi kansalaisilla olisi selkeä tiedonlähde siihen, mitä eläinlajeja Suomeen saa tuoda. Tällä hetkellä eläinlajien tuontia rajoittavat monet eri säädökset ja tilanne on sekava sekä eläimiä haluavien ihmisten että viranomaisten näkökulmasta. Positiivilista ennaltaehkäisisi eläinten hyvinvointiongelmia.

Lisääntyisikö eläinten laiton pito?

Yksi positiivilistaa vastaan käytetty argumentti on ollut se, että tietyt lajit kiellettäessä eläimet siirtyisivät maan alle ja niiden hyvinvointi heikkenisi. Belgiassa nisäkkäiden positiivilista on jo käytössä, eikä eläinten laiton pito ole Belgian kokemusten mukaan muodostunut ongelmaksi. Lakia noudatetaan hyvin, ja positiivilista on koettu viranomaisten näkökulmasta tehokkaaksi tavaksi säädellä eläinten pitoa.

Positiivilistan vastustajat käyttävät vertailukohteena usein Norjaa, missä kaikkien matelijoiden pito lemmikkinä on kiellettyä ja missä laittoman ja maan alla toimivan eläinharrastuksen kerrotaan olevan massiivista. Vertailukohde ei ole relevantti, sillä positiivilista ei pyri esimerkiksi kaikkien matelijoiden pidon kieltoon vaan sallisi niiden lajien pidon, joiden hyvinvointi voidaan toteuttaa ihmisen hoidossa.

Eikö eläinsuojelulakiuudistuksessa ja SEYn toiminnassa olisi tärkeämpää keskittyä suurempiin eläinsuojeluongelmiin?

SEY tekee eläinsuojelutyötä kaikkien eläinten puolesta. SEY on listannut eläinsuojelulakitavoitteita 13 eri teemalla, ja yhteensä yksittäisiä tavoitteita on yli 150. Toimimme näiden kaikkien tavoitteiden puolesta. Eri eläinten käyttömuotoja säätelevät positiivilistat ovat yksi tärkeä eläinsuojelulakiuudistukseen liittyvä tavoitteemme, mutta ei suinkaan toimintamme keskeisin teema. Seura- ja harrastuseläinten positiivilista on ollut esillä paljon median kiinnostuksen ja sen nostattaman keskustelun vuoksi. SEYn eläinsuojelulaki-tavoitteet löytyvät sivustolta www.eläinsuojelulaki.fi. Muusta toiminnastamme löydät tietoa sivuilta www.sey.fi.

Eikö positiivilistan luominen rasittaisi viranomaisten resursseja turhaan? Eikö sitä olisi vaikea valvoa?

Valvontaviranomaiset suhtautuvat eläinlajien rajoittamiseen erittäin myönteisesti. Maa- ja metsätalousministeriön kyselyn mukaan 74 % valvontaviranomaisista kannattaa eläinlajirajoituksia eläinsuojelulakiin. Lukuisat viranomaiset ovat esittäneet näkemyksenään, että positiivilista tehostaisi resurssien käyttöä ja helpottaisi eläintensuojeluvalvontaa. On epätodennäköistä, että valvontaviranomaiset puoltaisivat asiaa, joka hankaloittaisi heidän työtään.

Eikö eläinten pidon säätelyyn riittäisi minimivaatimukset eläinten pidolle?

Niiden lajien kohdalla, joiden hyvinvoinnin edellytyksistä ja esimerkiksi sairauksien hoidosta ei ole riittävästi tietoa, minimivaatimukset eivät riitä, sillä niitä on mahdotonta muodostaa tietoon perustuen. Monen lajin kohdalla eläimille on käytännössä mahdotonta tarjota vankeudessa sellaiset elinolosuhteet, joissa eläin voisi hyvin.

On ehdotettu, että harrastuseläimille voisi asettaa samat pitovaatimukset, kuin eläintarhoissa. Ehdotus ei ole mielestämme hyvä: Eläintarhoissakaan monien eläinlajien olosuhteet eivät ole eläinten hyvinvoinnin kannalta riittävät. Harrastuseläinten pidossa ei ole vastaavaa yhteiskunnallista tehtävää, kuin eläintarhoilla, joiden olemassaolon oikeutus voi perustua lajien suojelulliseen ja koulutukselliseen työhön.

Huomattakoon vielä, että SEYn tavoitteena ei ole eläintarhojen kieltäminen.

Onko seura- ja harrastuskäytössä pidettävien eläinlajien rajoittamiselle muiden tahojen tukea?

Maa- ja metsätalousministeriö toteutti lain valmistelun alkuvaiheessa kyselyitä eri teemoista. Eläinlajien pidon rajoittamisesta kysyttiin erittelemättä, minkälaisella listaustyypillä rajaus tulisi tehdä. Ministeriön mukaan kyselyyn vastanneista valvontaviranomaisista 74 % ja eläinten pitäjistä 84 % kannatti rajoitusmahdollisuuden lisäämistä eläinsuojelulakiin. Lisäksi suurin osa sidosryhmäkyselyyn vastanneista kannatti rajoitusmahdollisuutta. Niin sanottujen eksoottisten eläinten (lemmikkilintujen, käärmeiden, liskojen, sammakkoeläinten ja muiden harvinaisten lajien) harrastajat ovat sittemmin esittäneet kritiikkiä sitä kohtaan, että kysely oli suunnattu eläinten pitäjistä tuotantoeläinten pitäjille ja kysymyksenasettelu oli johdatteleva.

Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön perustama seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta antoi ministeriölle lainvalmisteluun liittyviin kysymyksiin vastatessaan kannan, joka ehdotti positiivilistan luomista sallituista seura- ja harrastuseläinlajeista. Lisäksi neuvottelukunta ehdotti lupamenettelyä, joka mahdollistaisi sen, että listalle kuulumattomia eläimiä voisi pitää erityisluvalla. Tällöin lupaa hakevan henkilön tulisi todentaa täyttävänsä tietyt ehdot, jotka ovat eläimen hyvinvoinnin kannalta keskeisiä. Osaa lajeista ei kuitenkaan saisi pitää harrastuseläiminä missään tapauksessa, ja luonnosta pyydystettyjen eläinten pito tulisi neuvottelukunnan kannan mukaan kieltää kaikissa tapauksissa. Neuvottelukunnan kantaan jätettiin eriävä mielipide kahden neuvottelukunnan jäsenen toimesta.

Myös merkittävät kansainväliset eläinten hyvinvoinnin ja terveyden vaikuttajatahot, kuten eläinlääkäriliittojen eurooppalainen kattojärjestö FVE ja maailman eläintautijärjestö OIE, kannattavat seura- ja harrastuseläinlajien rajoittamista. Euroopan eläinsuojelujärjestöjen kattojärjestö Eurogroup for Animalsin yhtenä tavoitteena on seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin edistäminen positiivilistojen avulla koko EU:ssa. Seura- ja harrastuseläinten positiivilistaa luodaan ja lanseerataan parhaillaan muutamassa Euroopan maassa.

Voisiko henkilö, joka pystyy osoittamaan, että hänellä on tarvittavat tiedot ja taidot positiivilistan ulkopuolisen lajin pitämiseen, saada erityisluvan pitää lajia?

Positiivilista voidaan muodostaa siten, että osa eläinlajeista on pidettävissä vain erityisluvalla. SEYn näkemyksen mukaan on kuitenkin olemassa paljon eläinlajeja, joille on käytännössä mahdotonta järjestää hyviä olosuhteita edes erityistoimenpitein. Näitä lajeja ei tule saada pitää edes erityisluvalla.

Voidaanko positiivilistalle listata yksittäisten lajien lisäksi eläinryhmiä, mikäli voidaan katsoa, että ryhmän eri lajit ovat keskenään niin samanlaisia, että ne voidaan käsitellä yhtenä kokonaisuutena?

Tämä voisi SEYn näkemyksen mukaan olla mahdollista, jos ryhmän kaikki lajit tunnetaan hyvin ja niiden hyvinvoinnin edellytykset ovat keskenään samanlaisia.