hauki

 

Kalan tuntema kipu ja lajin älykkyys on ollut helppo sivuuttaa, sillä ihmisen on vaikea samaistua kalaan. ”Ei kala tunne kipua” kerrotaan lapselle, joka huolestuneena irrottaa kalan koukusta ja iskee sitä kivellä päähän, hieman huonosti niin, että iskuja tarvitaan useita.

Olemme vaientaneet omatuntomme uskottelemalla itsellemme, ettei kala tunne kipua. Se on vanhentunutta tietoa. Kalan kipu on todistettu esimerkiksi seuraamalla kalan käytöstä kipua tuottavan tilanteen jälkeen ja syöttämällä sille kipulääkettä. Kalalla on kipukäyttäytymistä, joka helpottaa kipulääkkeiden myötä.

Kalalla ei ole sellaisia kasvonpiirteitä ja ilmeitä, joiden avulla me ihmiset tulkitsemme tunnetiloja. Vesieläimistä valaat, delfiinit ja hylkeet ovat ihmisen tavoin nisäkkäitä, joten meidän on helpompi sisällyttää ne moraalikäsitykseemme.

Kalat elävät maailmassa, jossa meillä on harvoin mahdollisuutta seurata niitä niiden luontaisessa ympäristössä. Akvaariokaloilla taas on harvoin tilaisuutta käyttäytyä, kuten se luonnossa käyttäytyisi.

Kalojen fysiologiasta ja käytöksestä saadaan jatkuvasti uutta tutkimustietoa. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että kala on tiedostava, aistiva, tunteva ja älyllinen eläin, joka oppii uusia asioita, käyttää työkaluja apunaan ja rakentaa sosiaalisia suhteita. Kalalla on myös yllättävän hyvä muisti. Se oppii tunnistamaan esimerkiksi sitä toistuvasti ruokkivan ihmisen ja sen, mistä ruoka milloinkin tulee. Kala myös opettaa muille kaloille parhaita toimintatapoja ruoanhankinnassa ja tekee yhteistyötä muiden kalojen ja kalalajien kanssa.

Kaloilla on hämmästyttävän monimutkainen sosiaalinen rakenne. Redouan Bshary kuvaili vuonna 2011 julkaisemassaan tutkielmassa erään huulikalalajin elämää. Kyseinen huulikala syö loisia muiden kalojen iholta, ja muut kalalajit hyödyntävätkin huulikalan palveluksia. Huulikalalla on laaja vakituisten asiakkaiden joukko, jotka se tunnistaa. Nämä vakituiset asiakkaat pääsevät hoitoon ennen uusia asiakkaita. Huulikala pystyy myös lajittelemaan asiakkaat sen mukaan, ovatko nämä petokaloja vai eivät. Huulikala saattaa nimittäin huijata asiakasta ja puraista tämän ihoa ilmainen lounas mielessään, mutta petokaloja se ei pure.

Kala on yksi ihmisen eniten hyödyntämistä selkärankaisista, mutta ihminen ei ole suonut sille samaa hyvinvoinnin tasoa ja sympatiaa kuin muille selkärankaisille. Tiedemaailma on jo lähes yksimielinen siitä, että kala on älykäs ja kipua tunteva olento, mutta viesti ei ole mennyt perille kuluttajille saakka. Kalantuotannon ja kalojen pyydystämisen epäkohdista puhutaan niukasti.

Eläinten kohtelussa tulisi kaiken kaikkiaan noudattaa varovaisuutta. Tähän asti eläin on saanut lain suojan vasta kun on todistettu, että se on älyllinen olento joka tuntee kipua. Jos ei ole tiedossa, tunteeko eläin kipua ja onko se tiedostava olento, tulee olettaa että se on.

26.9.2014

Annukka Seppävuori
Projektikoordinaattori
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto

Lähteenä on käytetty muun muassa Culum Brownin tutkielmaa Fish intelligence, sentience and ethics.

Kuva: Seppo Parkkinen