Suomalaisista maitotiloista noin 70 prosenttia on parsinavettoja. Parsinavetassa naudat elävät kaulastaan kytkettynä parteen, joka on pitkänomainen makuupaikka. Parressa eläminen rajoittaa naudan liikkumista voimakkaasti.

Parressa nauta pystyy makaamaan ja nousemaan seisaalleen, mutta liikkuminen tai kääntyminen parressa ei onnistu. Parressa nauta ei myöskään pääse toteuttamaan monia muita lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, kuten erilaisia sosiaalisen kanssakäymisen muotoja. Myös kehonhuolto on puutteellista, sillä nauta ei voi saada muilta naudoilta pesuapua sieltä, minne se ei itse ylety.

Eläinsuojelulain mukaan kytkettynä pidettävien lypsylehmien tulee päästä ulkoilemaan vähintään 60 päivänä touko­-syyskuun aikana joko laitumelle tai muuhun jaloittelutilaan. Laiduntaminen mahdollistaa naudalle tärkeitä käyttäytymistarpeita, mutta lisäksi riittävä liikkuminen parantaa esimerkiksi naudan jalkaterveyttä.

Käytännössä jaloittelupaikka voi kuitenkin olla navetan yhteyteen rakennettu pieni tarha, jossa ei välttämättä ole lainkaan laiduntamismahdollisuutta. Lisäksi jaloitteluvaatimuksesta voi saada vapautuksen, jos ei jaloittelua voi kohtuudella järjestää.

Ympäri vuoden ulkoilevat naudat ovat terveempiä kuin talvikauden sisällä viettävät naudat. Niillä on esimerkiksi vähemmän jalka- ja sorkkaongelmia. Osa tuottajista onkin järjestänyt naudoille talviulkoilumahdollisuuden, mikä tulee toivon mukaan lisääntymään jatkossa.

Pihattonavetassa naudat pääsevät liikkumaan navetan sisällä vapaasti ja mielensä mukaan sekä toteuttamaan luontaisia käyttäytymistarpeitaan parsinavettaa paremmin. Parhaimmillaan pihatto onkin naudalle hyvä ratkaisu.

Pihatto ei kuitenkaan itsessään ole autuaaksi tekevä ratkaisu. Jos lattiat ovat kylmät, kosteat ja kovat, aiheuttaa se naudoille jalka- ja sorkkaongelmia. Pihaton tulee olla riittävän väljä, jotta naudoilla on tilaa väistää toisiaan. Liian tiiviissä oloissa niille voi syntyä jopa vammoihin johtavia kahakoita. Laiduntamis- tai jaloitteluvaatimus ei nykylaissa koske pihattoja.

Pihatossa naudan elinolot on kuitenkin mahdollista järjestää huomattavasti parsinavettaa paremmin. SEY haluaakin, että uudistettavassa eläinsuojelulainsäädännössä kielletään parsinavetat kokonaan.

Mikäli parsinavetat kielletään, tullaan niiden poistamiselle todennäköisesti asettamaan pitkä siirtymäaika. SEY katsoo, että siirtymäajalle naudoille tulee määrätä ympärivuotinen ulkoilumahdollisuus. Laitumelle pääsy tulee pysyvästi ulottaa koskemaan myös pihattoja ja lihakarjaa. Lisäksi kaikille naudoille tulee järjestää ympärivuotinen ulkoilumahdollisuus jaloittelualueella. Pihaton lattian tulee olla kuiva ja tasainen.

Ruotsissa ja Norjassa uusien parsinavettojen rakentaminen on kielletty. Itävallassa parsinavetan rakentamiseen vaaditaan erillislupa. Vanhoille parsinavetoille on Norjassa annettu 30 vuoden siirtymäaika. Suomen on aiheellista noudattaa samaa kehitystä.

Annukka Seppävuori
Projektikoordinaattori
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto