Tavoittelemme Suomeen edistyksellistä eläinsuojelulakia, joka takaa eläimille hyvän elämän ja kohtelun. Uusi laki eläinten pitovaatimusten osalta ei kuitenkaan yksin auta. On myös varmistuttava siitä, että säädöksiä noudatetaan.

Kun ihmisiltä kysytään eläinsuojeluun liittyvistä epäkohdista, yksi yleisimpiä vastauksia on, että eläintenpidon valvontaa pitäisi parantaa ja rangaistuksia eläinten kaltoinkohtelusta lisätä.

Valvojien kannalta turhauttavaa on, että epäkohtiin on usein vaikeaa saada aikaan pysyvää muutosta, vaikka kuinka valvoisi. Syyttäjät jättävät selkeitäkin eläinsuojelutapauksia syyttämättä. Eläintenpidon laiminlyönneistä seuraa usein eläimen kokemaan kärsimykseen verraten todella pieniä rangaistuksia. Ne eivät edesauta vastaavan toiminnan estämistä tulevaisuudessa. Eläintenpitokieltoja, silloin kun niitä määrätään, myös helposti kierretään. Resurssit ovat riittämättömät.

Tähän kaikkeen olisi saatava muutos.

SEY on kirjannut pitkän listan tavoitteita liittyen valvonnan parantamiseen ja seuraamusten tiukentamiseen. Tavoitteet löytyvät täältä: elainsuojelulaki.fi/seyn-tavoitteet/elainsuojelulain-valvonta

Erityisesti haluamme kiinnittää huomiota eläinten laiminlyöntejä ennaltaehkäiseviin toimiin.

Esimerkiksi eläintenpitokieltoja tulee mielestämme määrätä nykyistä herkemmin ja nopeammin eläinten huonon kohtelun vähentämiseksi. Viranomaisilla tulee olla mahdollisuus määrätä tilapäisiä eläintenpitokieltoja myös ilman oikeuden päätöstä, kun eläimen etu sitä vaatii.

Monesti ongelmana on, että viranomaisten toistuvistakaan kehotuksista ei piitata. Eläimet tulee voida ottaa henkilöltä pois ja määrätä eläintenpitokieltoja myös esimerkiksi tapauksissa, joissa rikotaan eläinsuojelulainsäädäntöä eikä toistuvista kehotuksista huolimatta korjata eläinten hyvinvoinnille haittaa aiheuttavia puutteita. Tällaisissa tapauksissa toimintatapa on kuitenkin aina harkittava eläinten edun mukaisesti.

Uusintatarkastukset puolestaan tulee säätää maksullisiksi. Kun viranomaisen antamia määräyksiä ei noudateta, ja viranomainen joutuu käymään paikalla toistuvasti, on kohtuullista, että eläimen haltija maksaa kustannukset.

Eläinsuojeluvalvonta ja lain rikkomiseen puuttuminen ovat viranomaisten tehtäviä. Työhön tulee taata valtion ja kuntien puolesta riittävät resurssit.

Vaikka SEYn tavoitteena on aukoton viranomaisvalvonta, tarjoaa SEY valvontaviranomaisten avuksi eläinsuojelutyöhön kouluttamiaan ja valvomiaan vapaaehtoisia. Kolmannen sektorin vapaaehtoisilla voi olla erilaisia rooleja viranomaisvalvonnan täydentäjänä ja vapaaehtoisten hyödyntäminen palvelisi kaikkia osapuolia.

Vapaaehtoisten tuoma apu voi esimerkiksi vapauttaa viranomaisten resursseja pienempien ongelmien seurannasta vakavien eläinsuojeluongelmien ratkaisemiseen sekä parantaa virkaeläinlääkäreiden työturvallisuutta avustamalla eläinlääkäriä valvontakäynnillä.

Asianmukaisen valvonnan lisäksi koko oikeusprosessi on mielestämme saatettava yhdenmukaiseksi ja tehokkaasti eläinsuojelutapauksiin puuttuvaksi esitutkinnasta alkaen koko maassa. Tässäkin on vielä paljon kehitettävää.

Kati Pulli
SEYn toiminnanjohtaja
Eläinlääketieteen lisensiaatti